Eka kertaa Japanissa, Tokio
Viimeinen osa Japani-sarjasta meinasi jäädä julkaisematta - palasin matkalta jo yli kaksi viikkoa sitten... Viimeksi kirjoitin Kiotosta, mistä matkamme jatkui Tokioon, ja missä vietimme matkan viimeiset viisi päivää.
Ensimmäiset kolme Tokion yötä nukuimme (tai yritimme nukkua) matkan edullisimmassa majoituspaikassa. Se ei ollut hotelli, hostelli tai guesthouse, vaan r e n t a l s p a c e. Ensimmäistä kertaa varasin majoituksen Airbnb:ltä. Kannatan ehdottomasti sen tyyppistä toimintaa, mutta seuraavalla kerralla olen hieman tarkempi - Airbnb:n majoitustarjonta on todella monipuolinen, murjuista luksuslukaaleihin. Tokiosta varaamani "tila" oli hyvin edullinen, eikä hinta tietysti antanutkaan odottaa mitään kovin erikoista. Yhteen isoon halliin oli rakennettu vanerista vieri viereen pieniä "huoneita", joiden seinät eivät ylettyneet kattoon saakka, kaikki naapureitten äänet siis kuuluivat. Tilassa oli kaksi puista koroketta, jotka toimivat sänkyinä ohuiden futon-patjojen kanssa. Noiden kovien ja todella epämukavien nukkuma-alustojen lisäksi muutaman neliön tilassa oli vain pieni pöytä, pöytälamppu, peili ja pari hengaria. Avoseinän vieressä käytävän katossa paloi hehkulamppu yötä päivää. Pari parhaat aikansa nähnyttä wc:tä ja suihkua oli yhteiskäytössä. Ristimme paikan "loukuksi" ja päätimme, että käymme siellä vain nukkumassa. Hyvä puoli tuossa majoituksessa oli keskeinen sijainti, Ginzassa. Kolmannen yön jälkeen jätimme helpottuneet hyvästit tuolle majapaikalle ja majoituimme kahdeksi viimeiseksi yöksi oikein hotelliin!
Meillä oli Tokiossa aika paljon aikaa - viisi päivää - ruhtinaallisesti verrattuna matkamme muihin kohteisiin. Mutta Tokio on iso, itse asiassa maailman suurin kaupunki (asukasluvultaan)! Tokiossa ei ole yhtä keskustaa, vaan keskustoja on useita, jotka ovat kaikki erilaisia rakennustyyleiltään ja tunnelmaltaan, samaan tapaan kuin vaikkapa Lontoossa. Suunnitellessamme päiväretkiä niputimme yhteen lähekkäin olevia alueita.
Ensimmäisenä päivänä pyörimme omalla alueellamme Ginzassa, jossa on paljon hienoja liikkeitä, kuten Armani ja Chanel. Kävimme mm. Sonyn liikkeessä, jonka myyntinäyttelyssä sai halutessaan testata Sonyn uutuuslaitteita. Ginzasta kävelimme Nihombashiin katsomaan vanhaa siltaa, jonka kupeessa on paikka, mistä mitataan Tokion etäisyyksiä. Tokion päärautatieasema oli valtava! Kävimme myös katsomassa, missä keisarin palatsi sijaitsee. Illan vietimme Shinjukussa, missä junaradan toinen puoli on täynnä korkeita toimistorakennuksia (Tokion Manhattan) ja toinen puoli erilaisia viihdepaikkoja neonkyltteineen. Tapasimme Shinjukussa japanilaisen ystäväni ja kävimme yhdessä iltapalalla perinteisellä ruokakujalla.
Toisena päivänä oli vuorossa matkakaverini kauan odottama Akihabara. Se on alue, joka on täynnä elektroniikkaliikkeitä ja kaikenlaista "otaku"-tavaraa, toisin sanoen se on animen ystävien paratiisi. Se olikin tosi värikäs alue. Tarpeeksi nähtyämme jatkoimme matkaa Asakusaan. Kävelimme markkinakujan läpi Tokion vanhimmalle ja tärkeimmälle temppelille, Sensojille. Sieltä pistäydyimme myös Sumidajoen toisella puolella.
Kolmantena päivänä otimme rennosti - siirryimme matkatavaroinemme hotellille Nishi-Shinjukuun ja kävelimme sillä alueella. Nousimme hissillä korkean kaksitornisen hallintorakennuksen 45. kerrokseen katselemaan hulppeita maisemia - sisäänpääsy näköalatasanteelle oli ilmainen. Illalla tapasimme erään toisen tuttuni, söimme illallista paikallisessa ravintolassa ja sen jälkeen kävimme vielä vilkaisemassa ulkoilmaelokuvatapahtumaa puistossa.
Neljäntenä päivänä matkustimme metrolla Shibuyan asemalle, jonka pihalla on Hachiko-koiran patsas. Tuo koira odotti aikoinaan kuollutta isäntäänsä asemalla yhdeksän vuoden ajan! Tarinasta on tehty useita elokuvia - itse olen nähnyt sen Richard Geren tähdittämän leffan muutaman kerran, se on aina yhtä itkettävä. Shibuyan aseman edessä on myös jättimäinen suojatie - sadat ihmiset ylittävät risteyksen yhtä aikaa. Kävelimme eteenpäin Harajukun ja Omotesandon trendikkäille alueille, missä oli paljon tosi muodikkaasti pukeutuneita ihmisiä. Sieltä jatkettiin suureen Yoyogi-puistoon ja Meiji Jingu -temppelille. Yöllä saimme kokea maanjäristyksen. Olin vielä puolenyön jälkeen hereillä, kun yhtäkkiä sänky alkoi keinua. Sitä kesti parin minuutin ajan. Emme lähteneet alas, kun ei kuulunut hälytystä - ja olin sen verran väsynyt, että nukuin aivan hyvin aamuun asti.
Viimeisenä päivänä ajoimme metrolla matkatavaroinemme Uenoon, josta lähtisimme illalla junalla kohti Naritan lentokenttää. Kiertelimme markkinoilla ja puistossa - ainakin minä nautin täysillä viimeisistä lämpimistä auringonsäteistä ennen lentokentälle menoa. Junamatka kesti ainakin 1,5 tuntia. Nopeampiakin yhteyksiä olisi ollut, mutta valitsimme edullisimman, koska meillä ei ollut kiirettä.
Tätä kirjoitustani lukiessani tulee itselleni kuva, ettemme oikeastaan tehneet niin paljon asioita Tokiossa. Mutta kyllä me oikeasti olimme liikkeellä p a l j o n ! Niin kävellen, metrolla kuin junallakin. Tokio on valtava kaupunki ja se vaatii aikaa sekä mielellään myös jonkin verran rahaa sen houkutuksista nauttimiseen!
Ensimmäiset kolme Tokion yötä nukuimme (tai yritimme nukkua) matkan edullisimmassa majoituspaikassa. Se ei ollut hotelli, hostelli tai guesthouse, vaan r e n t a l s p a c e. Ensimmäistä kertaa varasin majoituksen Airbnb:ltä. Kannatan ehdottomasti sen tyyppistä toimintaa, mutta seuraavalla kerralla olen hieman tarkempi - Airbnb:n majoitustarjonta on todella monipuolinen, murjuista luksuslukaaleihin. Tokiosta varaamani "tila" oli hyvin edullinen, eikä hinta tietysti antanutkaan odottaa mitään kovin erikoista. Yhteen isoon halliin oli rakennettu vanerista vieri viereen pieniä "huoneita", joiden seinät eivät ylettyneet kattoon saakka, kaikki naapureitten äänet siis kuuluivat. Tilassa oli kaksi puista koroketta, jotka toimivat sänkyinä ohuiden futon-patjojen kanssa. Noiden kovien ja todella epämukavien nukkuma-alustojen lisäksi muutaman neliön tilassa oli vain pieni pöytä, pöytälamppu, peili ja pari hengaria. Avoseinän vieressä käytävän katossa paloi hehkulamppu yötä päivää. Pari parhaat aikansa nähnyttä wc:tä ja suihkua oli yhteiskäytössä. Ristimme paikan "loukuksi" ja päätimme, että käymme siellä vain nukkumassa. Hyvä puoli tuossa majoituksessa oli keskeinen sijainti, Ginzassa. Kolmannen yön jälkeen jätimme helpottuneet hyvästit tuolle majapaikalle ja majoituimme kahdeksi viimeiseksi yöksi oikein hotelliin!
Meillä oli Tokiossa aika paljon aikaa - viisi päivää - ruhtinaallisesti verrattuna matkamme muihin kohteisiin. Mutta Tokio on iso, itse asiassa maailman suurin kaupunki (asukasluvultaan)! Tokiossa ei ole yhtä keskustaa, vaan keskustoja on useita, jotka ovat kaikki erilaisia rakennustyyleiltään ja tunnelmaltaan, samaan tapaan kuin vaikkapa Lontoossa. Suunnitellessamme päiväretkiä niputimme yhteen lähekkäin olevia alueita.
Ensimmäisenä päivänä pyörimme omalla alueellamme Ginzassa, jossa on paljon hienoja liikkeitä, kuten Armani ja Chanel. Kävimme mm. Sonyn liikkeessä, jonka myyntinäyttelyssä sai halutessaan testata Sonyn uutuuslaitteita. Ginzasta kävelimme Nihombashiin katsomaan vanhaa siltaa, jonka kupeessa on paikka, mistä mitataan Tokion etäisyyksiä. Tokion päärautatieasema oli valtava! Kävimme myös katsomassa, missä keisarin palatsi sijaitsee. Illan vietimme Shinjukussa, missä junaradan toinen puoli on täynnä korkeita toimistorakennuksia (Tokion Manhattan) ja toinen puoli erilaisia viihdepaikkoja neonkyltteineen. Tapasimme Shinjukussa japanilaisen ystäväni ja kävimme yhdessä iltapalalla perinteisellä ruokakujalla.
Toisena päivänä oli vuorossa matkakaverini kauan odottama Akihabara. Se on alue, joka on täynnä elektroniikkaliikkeitä ja kaikenlaista "otaku"-tavaraa, toisin sanoen se on animen ystävien paratiisi. Se olikin tosi värikäs alue. Tarpeeksi nähtyämme jatkoimme matkaa Asakusaan. Kävelimme markkinakujan läpi Tokion vanhimmalle ja tärkeimmälle temppelille, Sensojille. Sieltä pistäydyimme myös Sumidajoen toisella puolella.
Kolmantena päivänä otimme rennosti - siirryimme matkatavaroinemme hotellille Nishi-Shinjukuun ja kävelimme sillä alueella. Nousimme hissillä korkean kaksitornisen hallintorakennuksen 45. kerrokseen katselemaan hulppeita maisemia - sisäänpääsy näköalatasanteelle oli ilmainen. Illalla tapasimme erään toisen tuttuni, söimme illallista paikallisessa ravintolassa ja sen jälkeen kävimme vielä vilkaisemassa ulkoilmaelokuvatapahtumaa puistossa.
Neljäntenä päivänä matkustimme metrolla Shibuyan asemalle, jonka pihalla on Hachiko-koiran patsas. Tuo koira odotti aikoinaan kuollutta isäntäänsä asemalla yhdeksän vuoden ajan! Tarinasta on tehty useita elokuvia - itse olen nähnyt sen Richard Geren tähdittämän leffan muutaman kerran, se on aina yhtä itkettävä. Shibuyan aseman edessä on myös jättimäinen suojatie - sadat ihmiset ylittävät risteyksen yhtä aikaa. Kävelimme eteenpäin Harajukun ja Omotesandon trendikkäille alueille, missä oli paljon tosi muodikkaasti pukeutuneita ihmisiä. Sieltä jatkettiin suureen Yoyogi-puistoon ja Meiji Jingu -temppelille. Yöllä saimme kokea maanjäristyksen. Olin vielä puolenyön jälkeen hereillä, kun yhtäkkiä sänky alkoi keinua. Sitä kesti parin minuutin ajan. Emme lähteneet alas, kun ei kuulunut hälytystä - ja olin sen verran väsynyt, että nukuin aivan hyvin aamuun asti.
Viimeisenä päivänä ajoimme metrolla matkatavaroinemme Uenoon, josta lähtisimme illalla junalla kohti Naritan lentokenttää. Kiertelimme markkinoilla ja puistossa - ainakin minä nautin täysillä viimeisistä lämpimistä auringonsäteistä ennen lentokentälle menoa. Junamatka kesti ainakin 1,5 tuntia. Nopeampiakin yhteyksiä olisi ollut, mutta valitsimme edullisimman, koska meillä ei ollut kiirettä.
Tätä kirjoitustani lukiessani tulee itselleni kuva, ettemme oikeastaan tehneet niin paljon asioita Tokiossa. Mutta kyllä me oikeasti olimme liikkeellä p a l j o n ! Niin kävellen, metrolla kuin junallakin. Tokio on valtava kaupunki ja se vaatii aikaa sekä mielellään myös jonkin verran rahaa sen houkutuksista nauttimiseen!
Kommentit
Lähetä kommentti