Kaupunkipyörä - uhka vai mahdollisuus?

Helsingissä on nyt toista kesää käytössä HSL:n kaupunkipyörät, Alepa-fillarit. Innostuin niistä jo viime vuonna, mutta eipä tullut silloin kokeiltua, kun samoihin aikoihin hankin itselleni kierrätyspyörän. Vähän aikaa sitten fillarini takakumi alkoi vuotaa, joten päätin kokeilla kaupunkipyörää. Telineitä on lisätty reilusti viime vuodesta, ja niinpä nyt ihan mun kotikulmiltakin löytyy fillareita.

Alepa-fillarit ovat iloisen keltaisia, niissä on kolme vaihdetta ja käsijarru. Satulan korkeus on helposti säädettävissä, ajoasento on pysty. Omalla fillarillani ajelen vähän kyyryssä, joten ajokokemus on erilainen. Mutta se ei haittaa! Kaupunkipyörällä ajellessa tulee mieleen loma-ajelut ulkomailla. Pystyasennon johdosta vauhti on automaattisesti hitaampi ja näkymiä tulee havainnoitua enemmän. Olokin on rennompi. Tekisi mieli moikkailla kaikkia vastaantulevia kaupunkipyöräilijöitä - mehän kuulumme kaikki ikään kuin samaan kerhoon :)

Keltaiset katukiiturit telineessä
Ruoholahti - Helsingin Amsterdam?
Ainakin fillarireitillä on yhtä kaunista!

Ostin koko kauden (25 €) - eli saan pyöräillä kaupunkipyörällä niin usein kuin huvittaa, mutta aina vain sen puoli tuntia kerrallaan. Pyörien käyttöoikeuden voi ostaa myös päiväksi (5 €) tai viikoksi (10 €). Puolen tunnin yli menevästä ajasta veloitetaan aina automaattisesti 1 €/30 min. Työmatkani kestää fillarilla noin 20 minuuttia, joten työmatkapyöräilyyn kaupunkipyörä sopii minulle siis oikein hyvin. Työpäivä alkaa ihan eri tavalla, kun saa olla aamulla ulkona ja nähdä meren - eikä tarvitse istua täydessä ratikassa muiden kanssa!

Puolen tunnin aika on mielestäni kyllä liian lyhyt - siinä ajassa ei ehdi kovin kauas ydinkeskustasta, jo liikennevalojenkin johdosta. Jos haluaa pyöräillä vähän kauemmas ja haluaa välttää lisämaksut, täytyy tarkkailla aikaa ja vaihtaa pyörä jossakin telineessä ennen kuin lisämaksu alkaa juosta. Pyörätelineitähän on tänä vuonna lisätty, mutta niitä ei ole kovin kaukana keskustasta. Minä pyöräilin tänään yhteensä noin 30 km lenkin Espoon puolelle, ja kun siellä ei ole pyörätelineitä, lisäajasta tuli lisämaksua. Tietysti ymmärrän, että pyörät on tarkoitettu mahdollisimman monen käyttöön ja lyhyisiin siirtymisiin, mutta voisihan se aika olla vaikkapa edes 60 min? Onhan ratikkalippukin voimassa tunnin.

Fillaroidessa luonto on lähellä
Pyöräilymaisemia Viikissä

No entäs sitten, kun pyöriä ei olekaan lähitelineessä? Sitten kävellään töihin niin pitkälle, kunnes jossain matkan varrella on teline ja siinä vapaa pyörä (koska ratikkaanhan ei voi nousta, koska on tehnyt päätöksen koko kesän työmatkapyöräilystä eikä ole ostanut lippua). Toinen juttu on se, että telineet ovat joissakin paikoissa tosi täynnä. Mutta nyt olen jo oppinut, että fillarin voi myös kiinnittää pyörässä olevalla vaijerilla toiseen pyörään, jos teline on täynnä.

Kaupunkipyörät ovat tuoneet uutta hyvää pöhinää Helsinkiin. Pyörät ovat ilmeisen kovassa käytössä niin asukkaiden kuin matkailijoiden keskuudessa. Pyörätiet ovat myös parantuneet viime vuosina - Helsingissä ei tietysti olla vielä lähelläkään Kööpenhaminaa tai Amsterdamia tässä asiassa, mutta pikkuhiljaa... Minä aion jatkaa aktiivista kaupunkipyöräilyä, mutta kyllähän se omakin kulkupeli on pian saatava kuntoon - lyhyemmät siirtymiset Alepa-fillarilla, pidemmät fiilistelylenkit omalla Kilimanjarolla! Se vielä täytyy sanoa, että omaa fillariahan ei uskalla aina jättää parkkiin keskustaan. Mutta kaupunkipyörän voi unohtaa, kun sen on palauttanut telineeseen. Sitten vaan taas uusi freesi tsygä alle, kun on taas aika lähteä baanalle.

Lisätietoa kaupunkipyöristä HSL:n sivuilta

Alepa-fillareita Merisatamanrannassa
Minkähän näistä pyöristä valkkais...? ;)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Färsaarille talkoisiin!

Portugalin huhtikuu

Joogalomaa Ubudissa