Liikuntahistoriani
Liikunta on yksi blogini pääaiheista - nyt ajattelin avata hieman taustojani tällä saralla. Liikuntahan on ollut mukana elämässäni ihan koko ajan. Olen syntynyt ja asunut koko lapsuuteni pienessä savolaisessa kunnassa, Kaavilla. Pienellä paikkakunnalla ei tuolloin kauheasti muita harrastusmahdollisuuksia ollut kuin liikunta! Vapaa-aikoina oltiin usein isolla kaveriporukalla urheilukentällä ja urheiluhallilla, Iloharjulla (joka muuten oli aikoinaan tosi tunnettu keikkapaikka ihan koko Suomen mittakaavassa).
"Kaavin Kaiku" oli urheiluseurani - oma lajini oli yleisurheilu, mutta seurassa harrastettiin ja kilpailtiin myös esim. lentopallossa ja jääkiekossa. Koko perheeni oli mukana liikuntaseuran toiminnassa, kuten tapana on. Vapaaehtoiset tekivät arvokasta työtä seuran eteen. Oli mahtavaa saada vuodesta toiseen valmennusta eri yleisurheilulajeissa - monipuolisuus onkin mielestäni lasten ja nuorten liikunnassa se a & o! On tärkeää päästä kokeilemaan eri lajeja, vaikka kaikki eivät olisikaan niitä itselle parhaita. Meillä oli omat kisat muistaakseni kerran kuussa. 800 m juoksu oli hallikauden kuninkuuslaji - rata kulki hallin reunoja pitkin, montakohan kertaa se pitikään juosta ympäri...!? Kauden lopussa laskettiin pisteet yhteen kaikista lajeista ja jaettiin palkinnot. Itse pärjäsin parhaiten kiekon- ja keihäänheitossa. Niissä tuli kilpailtua piirikunnallisissa kilpailuissa ihan menestyksekkäästi. Kisamatkat ovat jääneet mieleen tosi kivoina retkinä! Meillä oli usein myös tyttöjen viestijuoksujoukkue - viestijuoksu olikin aina se kaikista jännittävin, olihan koko joukkueen menestyminen myös itsestä kiinni. Myös 800 m juoksussa ja maastojuoksussa tuli joskus kilpailtua. Pikamatkat ja pituus- sekä korkeushyppy eivät oikein olleet minun lajejani, vaikka niistä tosi paljon tykkäsinkin!
Kaksi vuotta harrastin myös balettia - satubalettia ja "oikeaa" balettia. Oppilaskorttini vuodelta 1982-83 on vielä tallessa, alla kuva pienestä balleriinasta :) Harmi, että muut lapsuusajan liikuntakuvat eivät ole nyt käsillä. Liikuntaa tuli harrastettua paljon myös perheen kanssa - hiihtolomalla suunnattiin usein Lappiin hiihtämään - jo lapsena saatoin hiihtää 20 km päivämatkoja, eväitten voimalla! Nyt odottelen hiihtoinnon palautumista - se on ollut jo vuosikaudet hukassa. En edes omista suksia. Laskettelukin tuli lapsuudessa tutuksi, sillä meidän lähellä oli Maarianvaaran laskettelukeskus. Laskettelua on sentään silloin tällöin tullut aikuisiälläkin harrastettua.
Lukiossa oli mahdollisuus osallistua "valinnaisen liikunnan" tunnille, mikä tarkoitti, että liikuntatuntien määrä moninkertaistui. Nuo tunnit olivat yhdessä poikien kanssa - jos "normaalilla" tyttöjen tunnilla jumpattiin, niin valinnaisilla tunneilla pelattiin korista tai sählyä, kovemmin ottein. Koriksesta tuli silloin lempilajini, vaikka lyhyt varteni ei ehkä ollutkaan luotu sille lajille... Olisipa muuten kiva osallistua nyt jollekin lukion liikuntatunnille - millaistahan siellä mahtaa olla, vieläkö on erikseen ns. tyttöjen ja poikien lajit?
Lukion jälkeen liikunta keskittyi pitkäksi aikaa lähinnä lenkkeilyyn. Olen aina tykännyt pitkistä kävelylenkeistä - jos en jonain viikonloppuna ole käynyt kävelemässä, niin viikko ei ala samalla tavalla. On vaan pakko saada raitista ilmaa ja tuulettaa mieltä. Juokseminen ei ole oikein minun juttuni, vaikka oli kerran aika, jolloin sitäkin tuli tehtyä (mutta ei koskaan 5-6 km pitempiä matkoja). Toinen pitkäaikainen liikuntaharrastus on ollut uinti. Sitä ei ole tullut vähään aikaan harrastettua, täytyisi taas antaa sillekin mahdollisuus.
Mutta sitten - käänteentekevä hetki liikuntatottumuksissani oli 9.2.2001. Silloin menin ensimmäistä kertaa Friskis&Svettis-jumppaan Helsingissä. Eka tuntini oli Pirjon Sportti, johon osallistuin kaverini kutsumana. Se koukutti saman tien. Jumppa oli helppoa, hauskaa ja tehokasta! Tuosta päivästä lähtien olen ollut F&S-heimolainen. Pian minusta tuli myös "järkkäri" eli henkilö, joka otti jumppaajia vastaan, huolehti käytännön järjestelyistä (kuten musiikkilaitteiden roudauksesta yms.) liikuntatuntien alkaessa. Vuosien aikana olen käynyt vaikka millä erilaisilla F&S-liikuntatunneilla - sisä- ja ulkoliikuntatunneilla - ja vuonna 2008 pääsin kouluttautumaan F&S-ohjaajaksi Ruotsissa. Sportti-jumppani diplomointijumpassa 13.8.2008 Ruoholahden Palloiluhallilla oli yli 100 jumppaajaa! Se oli mahtava ilta!
Jo seuraavana vuonna kouluttauduin Ki balans -ohjaajaksi. Niin sanottuja "pehmeitä" kehonhuoltolajeja kaivattiin ja tämä oli yksi niistä ensimmäisistä. Ki balansissa oli vaikutteita esim. joogasta ja chi kongista, vähän kunkin ohjaajan tyylistä riippuen. Ohjasin muutaman vuoden Sporttia ja Ki balansia yhtä aikaa. Molemmat lajit olivat minulle yhtä mieluisia, kunnes minulle tuli vaivoja. Viimeisen Sportin ohjasin vuonna 2012. Sinä vuonna sairastuin nivelreumaan ja olin puolisen vuotta täysin pois liikuntakuvioista, sillä olin erittäin huonossa kunnossa - ennen kuin (ikuisesti kiitollisena) lääkkeiden ansiosta kuntouduin.
Ensimmäisellä joogatunnillani olin muistaakseni vuonna 2005. Harrastus siitä tuli vuonna 2007. Siitä lähtien olen joogannut enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Monia eri joogalajeja on tullut vuosien varrella kokeiltua ja harrastettua. Erilaisia joogatuntejahan on Suomessakin tarjolla hyvin paljon. Jooga ei ole vain joogaa. Alkuaikoina olin erityisen kiinnostunut voimakkaasta astangajoogasta sekä järjettömiä hikimääriä aiheuttavasta hotjoogasta. Nykyään lempituntini on virtaava flowjooga - se on sopiva sekoitus voimaa, virtaavaa liikettä hengityksen tahtiin, mielenrauhaa, leikkiä ja parhaimmillaan jopa tanssia!
Lopetin Ki balans -tuntieni ohjaamisen vuoden 2015 lopussa. Pääsin Friskiksen joogakurssille ja valmistuin F&S:n joogaohjaajaksi. (Edit: täältä voit lukea tunnelmiani joogakurssilta.) Nyt olen ohjannut hathajoogaan pohjautuvaa F&S Joogaa vuoden 2016 alusta alkaen. Se tuntuu todella mukavalta. Seuran jäsenet ovat selvästi kaivanneet enemmän hitaampia kehonhuoltoon keskittyviä tunteja. Friskiksen joogassa on eri tasoja. On olemassa Jooga soft, Jooga ja Jooga Energy. Nyt ohjaamani tunti on tuo "perus" Jooga. Kaikki liikkeet ovat F&S:n joogaliikepankista, mitään omia liikkeitä ei ohjelmaan saa ottaa mukaan. Jokainen ohjaaja tekee kuitenkin tunnin itsensä näköiseksi yhdistelemällä liikkeitä oman suunnitelman mukaan sekä tietenkin omalla ohjaustyylillään. Friskiksen joogatunnilla on mukana myös musiikki, jonka ohjaaja itse valitsee. Minä olen tällä ensimmäisellä kaudella valinnut hyvin perinteistä intialaista mantramusiikkia. Tässä muuten linkki Spotify-listaan!
Mitä seuraavaksi...? Mihin suuntaan liikuntaelämäntapani on menossa?
* Joogataival jatkuu ihan varmasti - enemmän ja enemmän on tarkoitus tulevaisuudessa yhdistää jooga ja matkailu. Olen jo monilla matkoillani käynyt joogasaleilla! Se on mahtava tapa liikkua matkoilla ja tavata uusia samanhenkisiä ihmisiä!
* Olen juuri saamassa valmiiksi uuden Sportti-jumppaohjelmani! Ensimmäinen ohjauskerta on jo kalenterissa - se on 22.3. En yhtään tiedä, jaksanko ohjata jumppani ja toimiiko ohjelma salissa - mutta en aio ottaa siitä hirveästi paineita. Minulle on jo nyt merkittävä juttu, että olen saanut ohjelman kutakuinkin tehtyä, vaikka edellisestä Sportin ohjauksesta on jo neljä vuotta. Sportin ohjaamisesta ei kuitenkaan varmaankaan tule säännöllistä, tarkoitus on nyt vaan pitää hauskaa ja tuurata muutamia ohjaajakavereita. Tervetuloa jumppaan! :)
* Olen viime aikoina käynyt muutamissa kehonpainoharjoittelutreeneissä. Se on trendikästä nyt - vaikka tietysti kyseessä on oikeastaan vanha juttu - liikkumista oman kehon painolla, luonnollisesti, toiminnallisesti. Eikö se ole niin, että vanhat hyväksi todetut jutut täytyy aina jossain vaiheessa keksiä uudestaan? Joogakin on oikeastaan kehonpainoharjoittelua - sielläkin on tullut harjoiteltua käsilläseisontaa ym. Kehonpainoharjoittelu siis kiinnostaa - ja etenkin sellainen luonnollinen, leikillinen liike.
Edit: kaksi minulle tärkeää liikuntamuotoa unohtui tekstistä. Vaeltaminen ja pyöräily!
Kivoja liikuntahetkiä kaikille - nähdään liikkuen!
"Kaavin Kaiku" oli urheiluseurani - oma lajini oli yleisurheilu, mutta seurassa harrastettiin ja kilpailtiin myös esim. lentopallossa ja jääkiekossa. Koko perheeni oli mukana liikuntaseuran toiminnassa, kuten tapana on. Vapaaehtoiset tekivät arvokasta työtä seuran eteen. Oli mahtavaa saada vuodesta toiseen valmennusta eri yleisurheilulajeissa - monipuolisuus onkin mielestäni lasten ja nuorten liikunnassa se a & o! On tärkeää päästä kokeilemaan eri lajeja, vaikka kaikki eivät olisikaan niitä itselle parhaita. Meillä oli omat kisat muistaakseni kerran kuussa. 800 m juoksu oli hallikauden kuninkuuslaji - rata kulki hallin reunoja pitkin, montakohan kertaa se pitikään juosta ympäri...!? Kauden lopussa laskettiin pisteet yhteen kaikista lajeista ja jaettiin palkinnot. Itse pärjäsin parhaiten kiekon- ja keihäänheitossa. Niissä tuli kilpailtua piirikunnallisissa kilpailuissa ihan menestyksekkäästi. Kisamatkat ovat jääneet mieleen tosi kivoina retkinä! Meillä oli usein myös tyttöjen viestijuoksujoukkue - viestijuoksu olikin aina se kaikista jännittävin, olihan koko joukkueen menestyminen myös itsestä kiinni. Myös 800 m juoksussa ja maastojuoksussa tuli joskus kilpailtua. Pikamatkat ja pituus- sekä korkeushyppy eivät oikein olleet minun lajejani, vaikka niistä tosi paljon tykkäsinkin!
Kaksi vuotta harrastin myös balettia - satubalettia ja "oikeaa" balettia. Oppilaskorttini vuodelta 1982-83 on vielä tallessa, alla kuva pienestä balleriinasta :) Harmi, että muut lapsuusajan liikuntakuvat eivät ole nyt käsillä. Liikuntaa tuli harrastettua paljon myös perheen kanssa - hiihtolomalla suunnattiin usein Lappiin hiihtämään - jo lapsena saatoin hiihtää 20 km päivämatkoja, eväitten voimalla! Nyt odottelen hiihtoinnon palautumista - se on ollut jo vuosikaudet hukassa. En edes omista suksia. Laskettelukin tuli lapsuudessa tutuksi, sillä meidän lähellä oli Maarianvaaran laskettelukeskus. Laskettelua on sentään silloin tällöin tullut aikuisiälläkin harrastettua.
Lukiossa oli mahdollisuus osallistua "valinnaisen liikunnan" tunnille, mikä tarkoitti, että liikuntatuntien määrä moninkertaistui. Nuo tunnit olivat yhdessä poikien kanssa - jos "normaalilla" tyttöjen tunnilla jumpattiin, niin valinnaisilla tunneilla pelattiin korista tai sählyä, kovemmin ottein. Koriksesta tuli silloin lempilajini, vaikka lyhyt varteni ei ehkä ollutkaan luotu sille lajille... Olisipa muuten kiva osallistua nyt jollekin lukion liikuntatunnille - millaistahan siellä mahtaa olla, vieläkö on erikseen ns. tyttöjen ja poikien lajit?
Lukion jälkeen liikunta keskittyi pitkäksi aikaa lähinnä lenkkeilyyn. Olen aina tykännyt pitkistä kävelylenkeistä - jos en jonain viikonloppuna ole käynyt kävelemässä, niin viikko ei ala samalla tavalla. On vaan pakko saada raitista ilmaa ja tuulettaa mieltä. Juokseminen ei ole oikein minun juttuni, vaikka oli kerran aika, jolloin sitäkin tuli tehtyä (mutta ei koskaan 5-6 km pitempiä matkoja). Toinen pitkäaikainen liikuntaharrastus on ollut uinti. Sitä ei ole tullut vähään aikaan harrastettua, täytyisi taas antaa sillekin mahdollisuus.
Mutta sitten - käänteentekevä hetki liikuntatottumuksissani oli 9.2.2001. Silloin menin ensimmäistä kertaa Friskis&Svettis-jumppaan Helsingissä. Eka tuntini oli Pirjon Sportti, johon osallistuin kaverini kutsumana. Se koukutti saman tien. Jumppa oli helppoa, hauskaa ja tehokasta! Tuosta päivästä lähtien olen ollut F&S-heimolainen. Pian minusta tuli myös "järkkäri" eli henkilö, joka otti jumppaajia vastaan, huolehti käytännön järjestelyistä (kuten musiikkilaitteiden roudauksesta yms.) liikuntatuntien alkaessa. Vuosien aikana olen käynyt vaikka millä erilaisilla F&S-liikuntatunneilla - sisä- ja ulkoliikuntatunneilla - ja vuonna 2008 pääsin kouluttautumaan F&S-ohjaajaksi Ruotsissa. Sportti-jumppani diplomointijumpassa 13.8.2008 Ruoholahden Palloiluhallilla oli yli 100 jumppaajaa! Se oli mahtava ilta!
Jo seuraavana vuonna kouluttauduin Ki balans -ohjaajaksi. Niin sanottuja "pehmeitä" kehonhuoltolajeja kaivattiin ja tämä oli yksi niistä ensimmäisistä. Ki balansissa oli vaikutteita esim. joogasta ja chi kongista, vähän kunkin ohjaajan tyylistä riippuen. Ohjasin muutaman vuoden Sporttia ja Ki balansia yhtä aikaa. Molemmat lajit olivat minulle yhtä mieluisia, kunnes minulle tuli vaivoja. Viimeisen Sportin ohjasin vuonna 2012. Sinä vuonna sairastuin nivelreumaan ja olin puolisen vuotta täysin pois liikuntakuvioista, sillä olin erittäin huonossa kunnossa - ennen kuin (ikuisesti kiitollisena) lääkkeiden ansiosta kuntouduin.
Ensimmäisellä joogatunnillani olin muistaakseni vuonna 2005. Harrastus siitä tuli vuonna 2007. Siitä lähtien olen joogannut enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Monia eri joogalajeja on tullut vuosien varrella kokeiltua ja harrastettua. Erilaisia joogatuntejahan on Suomessakin tarjolla hyvin paljon. Jooga ei ole vain joogaa. Alkuaikoina olin erityisen kiinnostunut voimakkaasta astangajoogasta sekä järjettömiä hikimääriä aiheuttavasta hotjoogasta. Nykyään lempituntini on virtaava flowjooga - se on sopiva sekoitus voimaa, virtaavaa liikettä hengityksen tahtiin, mielenrauhaa, leikkiä ja parhaimmillaan jopa tanssia!
Lopetin Ki balans -tuntieni ohjaamisen vuoden 2015 lopussa. Pääsin Friskiksen joogakurssille ja valmistuin F&S:n joogaohjaajaksi. (Edit: täältä voit lukea tunnelmiani joogakurssilta.) Nyt olen ohjannut hathajoogaan pohjautuvaa F&S Joogaa vuoden 2016 alusta alkaen. Se tuntuu todella mukavalta. Seuran jäsenet ovat selvästi kaivanneet enemmän hitaampia kehonhuoltoon keskittyviä tunteja. Friskiksen joogassa on eri tasoja. On olemassa Jooga soft, Jooga ja Jooga Energy. Nyt ohjaamani tunti on tuo "perus" Jooga. Kaikki liikkeet ovat F&S:n joogaliikepankista, mitään omia liikkeitä ei ohjelmaan saa ottaa mukaan. Jokainen ohjaaja tekee kuitenkin tunnin itsensä näköiseksi yhdistelemällä liikkeitä oman suunnitelman mukaan sekä tietenkin omalla ohjaustyylillään. Friskiksen joogatunnilla on mukana myös musiikki, jonka ohjaaja itse valitsee. Minä olen tällä ensimmäisellä kaudella valinnut hyvin perinteistä intialaista mantramusiikkia. Tässä muuten linkki Spotify-listaan!
Mitä seuraavaksi...? Mihin suuntaan liikuntaelämäntapani on menossa?
* Joogataival jatkuu ihan varmasti - enemmän ja enemmän on tarkoitus tulevaisuudessa yhdistää jooga ja matkailu. Olen jo monilla matkoillani käynyt joogasaleilla! Se on mahtava tapa liikkua matkoilla ja tavata uusia samanhenkisiä ihmisiä!
* Olen juuri saamassa valmiiksi uuden Sportti-jumppaohjelmani! Ensimmäinen ohjauskerta on jo kalenterissa - se on 22.3. En yhtään tiedä, jaksanko ohjata jumppani ja toimiiko ohjelma salissa - mutta en aio ottaa siitä hirveästi paineita. Minulle on jo nyt merkittävä juttu, että olen saanut ohjelman kutakuinkin tehtyä, vaikka edellisestä Sportin ohjauksesta on jo neljä vuotta. Sportin ohjaamisesta ei kuitenkaan varmaankaan tule säännöllistä, tarkoitus on nyt vaan pitää hauskaa ja tuurata muutamia ohjaajakavereita. Tervetuloa jumppaan! :)
* Olen viime aikoina käynyt muutamissa kehonpainoharjoittelutreeneissä. Se on trendikästä nyt - vaikka tietysti kyseessä on oikeastaan vanha juttu - liikkumista oman kehon painolla, luonnollisesti, toiminnallisesti. Eikö se ole niin, että vanhat hyväksi todetut jutut täytyy aina jossain vaiheessa keksiä uudestaan? Joogakin on oikeastaan kehonpainoharjoittelua - sielläkin on tullut harjoiteltua käsilläseisontaa ym. Kehonpainoharjoittelu siis kiinnostaa - ja etenkin sellainen luonnollinen, leikillinen liike.
Edit: kaksi minulle tärkeää liikuntamuotoa unohtui tekstistä. Vaeltaminen ja pyöräily!
Kivoja liikuntahetkiä kaikille - nähdään liikkuen!
Ihana kertomus elämästäsi; kiitos Mallu! Eniten hämmästelin sitä, milloin olemme oikein tavanneet F&S:n merkeissä - minusta sinä olet ollut mukana AINA.
VastaaPoista