Ruuhkaviikot

Huhhuijakkaa. Nyt eletään aikaa, jolloin tapahtuu kauheasti asioita. Tunnit, päivät ja viikot vaan viuhahtavat ohi. Tästä on kaukana leppoisa joulunodotus - ei paljon ehdi tuijotella kynttilänliekkiä glögimuki kädessä, saati askarrella joulukortteja. 

Vaikka kiireistä onkin, niin on silti hyvä lisätä velvollisuuksien joukkoon vähän piristysruiskeita. Aina löytyy pieniä hetkiä ystäville ja rakkaille harrastuksille. Kehon ja mielen tasapaino ei välttämättä vaadi hidastelua. Kuluneen viikon aikana on ollut monta ihanaa tapaamista, herkuttelua, liikuntaa. Kaikista on saanut hurjasti sekä lisäenergiaa että mielenrauhaa. 

Olen käynyt erään ystäväni kanssa vuosittain tietyssä joulukonsertissa luultavasti jo yli kymmenen vuoden ajan. KYL:n eli Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien joulukonsertti oli tänä vuonna taas Temppeliaukion kirkossa. Perinteisesti olemme käyneet glögeillä sekä ennen että jälkeen konsertin. Aika usein, niin kuin nytkin, aloitusglögit on otettu Elitessä. Tuon taitavan mieskuoron repertuaari on meille jo aika tuttu, mutta joskus esitykseen on lisätty joku uusi kappale. Moni "hittikappale" kuultiin nytkin - jos nyt klassisesta mieskuorolaulusta voi tällaista sanaa käyttää... 

Tämä joulukonserttiperinne alkoi kyllä aika jännästi! Joskus 2000-luvun alkupuolella kesäkuun ensimmäisenä lauantaina olimme ystäväni kanssa Kiasman terassilla. Oli kaunis ilma ja monien valmistujaispäivä (ei meidän). Meidän kanssa samassa pöydässä istui kaksi mukavanoloista kundia. Ei siinä mitään puhelinnumeroita vaihdeltu, mutta tyypit mainitsivat laulavansa kyseisessä kuorossa ja kertoivat, että heillä on keikka kirkossa ennen joulua. No mehän sit lupailtiin tulla keikalle - ja saman vuoden joulukuussa oltiin ekassa joulukonsertissa! En tiedä, laulavatko nuo tyypit vielä kuorossa, en enää muista, minkä näköisiä olivat! Joka tapauksessa - joulu ei ala ennen kuin KYL:n joulukonsertti on koettu!

Perjantaina oli eräät läksiäiset ja pikkujoulut. Ilta alkoi Kalliosta Kotiharjun saunalta. Tämä oli minulle toinen kerta siellä - tosi kiva paikka! Siellä on vanhan ajan tunnelmaa, ei koreilua, vaan suomalaisen saunaperinteen kunnioitusta parhaimmillaan. Stadilaistuneelle maalaiselle oli myös nannaa jäähdytellä kadulla pyyhe päällä, ainoastaan lumihanki puuttui! Ilta jatkui ruokailulla Kallion Sandrossa. Siellä on "mun makuisia", mausteisia ruokia ja kiva tunnelma. Toki siitä sitten jatkettiin vielä vähän Kallion kierrosta, mutta niin, että suht virkeänä tuli herättyä lauantaiaamuna.

Kiitos kaikille kivoille ihmisille, joiden kanssa ollaan tavattu viime aikoina! 

Tässä tunnelmakuva KYL:n konsertista!